Sinä tulet elämääni kuin norsu lasikauppaan, ja minä ihailen vain, kuinka kauniisti valo taittuukaan sirpaleista. Tulet ja valtaat mieleni jokaisen sopukan. Luulen antaneeni sinulle luvan tulla eteiseen, mutta löydänkin sinut joka puolelta, minne katson. Ja kaiken teet uudeksi, muovaat mielesi mukaiseksi.
Sinulla on minuun suorastaan järisyttävä vaikutus, tiedät sen itsekin. Ja nautit siitä. Saat minut tuntemaan itseni avuttomaksi, pieneksi tytöksi. Sisinpäni vapisee käsissäsi, enkä uskaltaisi kohdata katsettasi. Minä, joka en pelkää mitään! Saat minut jopa punastelemaan, enkä minä edes punastele!
Kerran toisensa jälkeen hämmästelen, kuinka esität asiat itsestäänselvyyksinä. Kuin ne olisivat aina olleet niin. Kirjoitat uudelleen historian ja tulevan.
Ja se kaikki, se on niin helppoa sinulle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti